ALKU AINA HANKALAA JA MITÄ NÄITÄ NYT ON

Hei, olen Hanna, ja luet juuri blogini ensimmäistä postausta! Blogini, joka on ollut suunnitelma-asteella reilun vuoden, mutta jonka idea on oikeastaan kytenyt jossain aivojeni harmaan aineen syövereissä jo yli kymmenen vuotta. Tässä onkin mainio esimerkki toimeliaasta ja aikaansaavasta luonteestani. Enkä nyt kirjoita tähän väliin sitä yhtä kuluneehkoa sananlaskua siitä, miten myöhään on kuitenkin parempi ja niin edelleen. Tai siitä, miten alku on aina hankalaa, ellei nauti paria lasia punaviiniä ennen sitä. Eikun.

Koska me ihmiset pidämme asioiden luokittelusta, niin kategorisoikaamme blogini tyyliblogiksi. Muotia en koe seuraavani niin paljon, että voitaisiin puhua muotiblogista. Sitä paitsi sana muoti kuulostaa sellaiselta asialta, jota kaikkien pitäisi orjallisesti seurata. Sen sijaan tyyli-sanassa on persoonallisempi kaiku. Ja persoonallisuus, se onkin jo paljon mielenkiintoisempi juttu se!

Pyrin siis pitämään tyylin ja asukuvat blogin pääosassa. Ja koska blogia on tosiaan suunniteltu pitkään ja hartaasti, on myös asukuvia varastossa useita viimeisten kuukausien ajalta. Varautukaa siis ajankohtaisten asujen lisäksi throwback-kuviin, koska olisihan se sääli jättää jo kuvattuja kivoja asuja julkaisematta. Tosin muitakin aiheita on varmuudella luvassa: ainakin matkustuspostauksia ja reseptivinkkejä keittiöidiooteille (jollainen siis itsekin olen) on jo aloitettuna luonnoksissa. Tyyli on kuitenkin aihepiiri, joka on lähimpänä omaa sydäntäni. Olen aina rakastanut pukeutumista, asukokonaisuuksien suunnittelua ja erilaisia tyylikokeiluja. Pukeutuminen on minulle enemmän kuin vaatteiden pukemista päälleni siksi, että niin kuuluu tehdä. Se on harrastus ja tapa toteuttaa itseäni, siinä missä jollekin toiselle viulunsoitto tai laskuvarjohyppy.

Jos minun pitäisi kuvailla pukeutumistyyliäni yhdellä sanalla, sanoisin ehdottomasti, että tyttömäinen. Rakastan hameita, mekkoja, röyhelöitä ja kukkakuoseja. Onkin ihanaa, että pitkän athleisure-suuntauksen jälkeen tyttömäisyys ja naisellisuus tuntuvat olevan jälleen pinnalla ja on ikään kuin yleisesti hyväksyttyä pukeutua kukkamekkoihin! Ei sillä, etten pukeutuisi niihin joka tapauksessa. Toinen tyyliäni kuvaava sana voisi olla leikkisä. Pyrin yleensä siihen, että asussani olisi aina se jokin juttu – olkoon se sitten vaikkapa vaatteen kaunis kuosi, jännittävä materiaali, erikoinen leikkaus tai jokin pieni yksityiskohta, kuten hauska päähine, söpöt sukat tai värikäs laukku. En ole mikään aivan kreisi pukeutuja, mutta melko kaukana klassisen naisellisesta minimalistisuudesta tai yksinkertaisesta valkoinen t-paita ja siniset farkut -tyypistä kuitenkin.

Kaipaan myös pukeutumiseeni jatkuvasti vaihtelua. En jaksaisi pukeutua montaa kuukautta putkeen samaan takkiin tai käyttää aina yhtä ja samaa laukkua. Siksi kaapeissani onkin – krhm – keskimääräistä enemmän muun muassa edellä mainittuja asioita. Uuden ostaminen jatkuvasti on kuitenkin kestämätöntä sekä ekologisesti, eettisesti että oman lompakkoni kannalta, joten noin vuosi sitten päätin, että vastaisuudessa luon tyylini hankkimalla pääosan vaatteistani ja asusteistani käytettyinä ja jos välttämättä haluan jotain aivan uutta, niin sitten mieluiten ompelen sen itse. Nykyään kiertelenkin usein kirppareita ja olen täysin hurahtanut vintage-kauppojen maailmaan.

Minusta second hand- ja vintage-shoppailu (Välihuomautus: Tiedän, että hand-sanan jälkeen ennen väliviivaa pitäisi olla väli, mutta tämä käyttämäni WordPress-teema raivostuttavasti muuttaa sen silloin väkisin ajatusviivaksi.) on paljon jännittävämpää kuin ketjuliikkeiden kiertely, koska käytettynä voi löytää persoonallisia ja ainutlaatuisia juttuja eikä ikinä voi etukäteen tietää, millaisia aarteita saattaa käsiinsä saada. Sitä paitsi ennen tehtiin parempia vaatteita. Vai voisitteko kuvitella tämän päivän ketjuliikkeessä myytävän vaatteen olevan täysin virheettömänä aktiivisessa käytössä vielä 50 vuoden päästä? Omistan myös paljon sukulaisteni ja perheenjäsenteni vanhoja vaatteita ja asusteita. Alkuperäinen blogi-ideani yli kymmenen vuoden takaa lukioajoilta – jolloin muotiblogit alkoivat nostaa päätään – olikin sellainen, että esittelisin erilaisia asuja, joissa yhdistelisin mummuni ja äitini vanhoja vaatteita uusiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka saatankin käyttää asujeni pohtimiseen välillä paljon aikaa, on joskus niitäkin aamuja, kun vain heitän päälleni jotain sen kummempia miettimättä. Nekin asut toki saattavat olla ihan onnistuneita, mutta olen huomannut, että jos asu alkaa päivän mittaan tuntua jotenkin tylsältä, niin se vaikuttaa yllättävän paljon omaan mielialaani. Tulee ihan tylsä fiiliskin. Toivonkin, että blogin ja asukuvien ottamisen myötä asukokonaisuuksia tulisi mietittyä tarkemmin, ja sellaisia tylsiä päiviä olisi vähemmän. Ja mikä parasta, vaatekriisin iskiessä voin tästä lähtien aina palata vanhojen asukuvieni pariin inspiraation hakemiseksi. Ja ehkäpä joku muukin – äitini lisäksi – eksyy lukemaan tätä blogia ja saa inspiraatiota omaan pukeutumiseensa. Itse ainakin saan valtavasti pukeutumisideoita seuraamiltani muoti- ja tyylibloggaajilta, ja puhelimeni ”asuinspis”-kansiossa on satoja kuvakaappauksia Instagramista bongatuista mielenkiintoisista asuista, jotka haluaisin jollain tavalla toteuttaa. Toivoisin myös, että voisin innostaa muitakin tutkimaan välillä kirppisten ja vintage-kauppojen tarjontaa uusien vaatteiden ostamisen sijaan.

Pelkkien asukuvien julkaisuun olisi toki riittänyt Instagram-tilikin, mutta haluan päästä myös kirjoittamaan minulle niin kovin rakkaalla suomen kielellä! Muistelen, että yläaste- ja lukioaikoinani olin tosi innoissani kirjoittamisesta ja mielestäni jopa hyvä siinä. Vuodet luonnontieteiden opiskelun ja tutkimuksen parissa ovat kuitenkin ruostuttaneet kirjoitustaitoani; välillä tuntuu, etten enää osaa kirjoittaa mitään muuta kuin englanninkielistä tieteellistä tekstiä. Toivottavasti kirjoitustaitoni elpyy blogin myötä. Lisäksi blogini on sellaista aihepiiriltään sopivan kevyttä ”hömppää”, jota kaipaan vastapainoksi päivätyölleni.

Näissä kuvissa esittelen blogini ensimmäisen päivän asun. Rakastan tätä kukallista kesämekkoa – sen kuosia, leikkausta ja kevyttä puuvillakangasta – ja puin sen päälleni erään hyvin helteisen heinäkuun arki-illan ravintolaillalliselle. Mukana ollut siskoni arveli aluksi, että mekko on liian hieno arkeen. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei kivoja vaatteita kannata säästellä pelkästään erikoistilaisuuksin, sillä loppujen lopuksi niitä on niin kovin harvoin. Mekko on ostettu mielestäni parhaasta suomalaisesta second hand- ja vintage-nettikaupasta eli Niin Muasta. Se on 50-luvun tyylinen, mutta luultavasti uudistuotantoa 80-luvulta. Hattu on myös vintagea ja laukku ihanan laadukas saksalainen 70-luvun nahkalaukku. Puukengät ovat Mohedan lastenmallistoa ja ehdottomat suosikkini kuluneelta kesältä – niin hyvät kävellä! 35-kokoinen jalka on enimmäkseen yksi riesa sopivien kenkien löytämisen suhteen, mutta siitä on hyötyä silloin, kun sattuu löytämään laadukkaita ja hyvännäköisiä kenkiä halvemmalla lasten osastolta.

Hattu/Hat – Vintage/Jaggar Vintage

Korvikset/Earrings – Second hand Aarikka/Niin Mua

Kaulakoru/Necklace – Jokin pieni kauppa Berliinissä/A small shop in Berlin

Mekko/Dress – Vintage/Niin Mua

Kello/Watch – DKNY

Laukku/Bag – Vintage/Wardrobe Queen

Kengät/Shoes – Moheda Clogs

Tämän ensimmäisen postaukseni julkaiseminen jostain syystä pelottaa – tai ainakin jännittää – todella paljon! Tyhmästi mietin koko ajan, että mitähän muut tällaisesta mahtavat ajatella ja pelkään, ettei blogini ole ulkoasultaan tarpeeksi hieno moniin muihin blogeihin verrattuna tai etteivät kuvani ole tarpeeksi laadukkaita julkaistavaksi. Eihän mitään voi kuitenkaan oppia, jos ei aloita jostain. Ja sitä paitsi, eihän tämän blogin edes tarvitse näyttää samalta kuin kaikki muut blogit. Se olkoon omanlaisensa: melko yksinkertainen, ei mitenkään skandinaavisen valkoinen ja tyyliltään vähän kotikutoinen – sanoisinko, että kirjoittajansa näköinen.

Jos eksyit jotain kautta ensimmäiseen postaukseeni ja jaksoit lukea loppuun asti (Onneksi olkoon! Lupaan, etten jatkossa jaarittele yhtä pitkästi.), niin kommentoi ihmeessä! Kerro esimerkiksi, tunnetko minut ennestään, miten löysit tänne, kiinnostavatko tyylijutut sinua tai millaisia postauksia toivoisit blogissa julkaistavan. Jokainen kommentti on ehdottoman tervetullut! Jännityksellä ja innolla odotan nimenomaan sitä, saanko blogini kautta muodostettua jonkinlaista vuorovaikutusta mahdollisten lukijoiden kanssa. En jaksaisi vain yksinäni höpötellä! Minua voi myös seurata Instagramissa, jossa nimimerkkinäni on myös blogini nimenä toimiva tuphanna.

Hey all! My name is Hanna and I finally decided to start the blog that I’ve been planning for over a year and thinking about for more than a decade on some level. The blog will mostly be about my style which includes plenty of second hand and vintage items. I hope I can give people some style inspiration (just like I am getting from the style bloggers and Instagram accounts that I follow) and especially encourage people to sometimes buy second hand things instead of new ones. I am mainly writing in my mother tongue Finnish but decided to include an English summary in every post to keep international followers updated. Feel free to follow, and most importantly, do not hesitate to leave a comment! This very first outfit post involves the most beautiful vintage summer dress. I’m so sad that summer is over and all the summer dresses have to be hidden in the closet. However, I have a bunch of outfit photos from July, August and the previous months yet to post, so you will be seeing a lot of summer dresses as well as other throwback outfits in the near future. It would be a shame not to post them since there are many outfits that I really love!

w/ ♥, Hanna

2 thoughts on “ALKU AINA HANKALAA JA MITÄ NÄITÄ NYT ON

  1. Tosi kiva, että joku nykyään vielä kirjoittaa blogia, puhumattakaan sen aloittamisesta! Blogi on mulle ollut somen suosikkiformaatteja ja mahdollistaa niin paljon enemmän persoonallisuutta ja luovuutta kuin vaikkapa instagram, kun ulkoasun voi valita itse ja kirjoittamiselle on aivan eri tavalla tilaa. Ja sisältöön pitää oikeasti keskittyä, vaikkapa teekupin äärellä!

    (Terveisin laukkufiksoituja; olen yrittänyt päättää, että pidän vaikkapa tietyn repun “siistinä”, enkä ota sitä maastoreissuille, mutta kun se tietty lemppari on niin kertakaikkisen mainio, että sitä pitää paljon mieluummin kuin sitä alkuperäistä maastoreppua, joka on kaiken lisäksi epäkäytännöllisen muotoinen…)

    Like

    1. Voi, kiitos kivasta kommentista! Bloggaaja-newbienä en tietenkään heti tajunnut, että minun pitää hyväksyä kommentit, vaan hoksasin sen vasta nyt kuluneena viikonloppuna, kun siskoni epäili, että olen tahallani poistanut hänen kommenttinsa yhdestä toisesta postauksesta. Ja miten en ole tiennyt, että sinullakin on blogi? Otankin heti lukulistalle. Kiva lukea maastojuttuja, kun olen itse niistä niin pihalla (tai siis kun nimenomaan en ole kirjaimellisesti siellä pihalla, hehehe! ;D). Jännä, miten nimellisesti samalla koulutuksella voikin päätyä tekemään niin erilaisia juttuja!

      Minäkin olen aina tykännyt blogeista, vaikka myönnettäköön, että viime aikoina olen tyytynyt seuraamaan useita aiemmin lukiemieni blogien kirjoittajia vain Instagramin kautta. Mutta nyt tämän oman blogin myötä on tullut vähän niin kuin vahingossa palattua taas muidenkin blogien pariin. Onhan tämä tosiaan paljon persoonallisempi somen muoto kuin vaikkapa se Insta. Tämä oma blogini nyt on kyllä vielä vähän karvalakkimallinen, mutta yritän paneutua ulkoasun muokkaamiseen lisää lähiaikoina.

      Itsekin kyllä muuten työpäivinä fiksoidun usein siihen yhteen tiettyyn (kaikkein suurimpaan) laukkuun, koska jostain syystä koen tarpeelliseksi kanniskella puolta omaisuuttani mukana (Siis ompelusetti? Ihan hyvin voi tarvita työpäivän aikana. Kortisoninenäsuihke? Ei sitä tiedä, jos siitepölyallergia iskee näin syyskuun lopussa. Neljä paria sukkahousuja? No se jalassa oleva pari voi vaikka hajota. Ja seuravaakin pari. Ja sitä seuraava.).

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.