OMPELIN MEKON JA SITTEN OLIN IHAN LIKE A LADY

Kuten viime postauksessani lupasin, tämä on nyt viimeinen kesäasupostaus ennen syysjuttuja. Ja säästinpä ihan tarkoituksella koko kesän suosikkiasuni viimeiseksi! Näin keväällä Instagramia selatessani paljon vaatteita, erityisesti mekkoja, joissa oli oranssilla tai keltaisella pohjalla valkoisia pilkkuja. Myönnän olleeni muoti-ilmiön uhri, sillä ne näyttivät niin kivoilta, että minunkin oli pakko saada sellainen. Lisäksi sormeni syyhysivät päästä ompelemaan jotain, joten päätin yhdistää nämä kaksi mielitekoa ja ostin oranssin, valkopilkullisen puuvillakankaan.

Suunnittelin, että teen kankaasta jonkinlaisen off shoulder -mekon röyhelöillä, mutten sitten keksinytkään, millaisen mallin oikeastaan haluaisin, ja pitäisikö minun tehdä mekko vai sittenkin joku kaksiosainen hame ja toppi -asu. Koska en osannut päättää, kangas jäi alkukesästä hetkeksi aikaa kaappiin.

Sitten törmäsin Instagramissa Jenny Cipolettin eli Margo and Me -blogin pitäjän ihanaan, Italian Caprilla otettuun kuvaan, ja päätös mekon mallista oli sillä selvä. Jenny on yksi suurimmista tyyli-idoleistani. Rakastan lähes poikkeuksetta kaikkia hänen asujaan, jotka jotenkin onnistuvat olemaan minusta samaan aikaan sekä naisellisen elegantteja että tyttömäisen leikitteleviä. Ja vaikka Jennyn asut ja kuvat ovatkin hyvin editorial-henkisiä, niin jotain hyvin “tavoitettavaa” niissä silti on. Tarkoitan siis sitä, että niistä on helppo löytää inpiraatiota esimerkiksi värien käyttöön, vaatteiden malleihin tai asusteiden yhdistelyyn, vaikka itse pukeutuisikin paljon rennommin ja arkisemmin.

Minulla ei tietysti ollut kyseiseen mekkomalliin minkäänlaisia kaavoja. Piirsin kuitenkin ennen kankaan leikkaamista sellaiset vähän-sinnepäin-kaavat käyttäen yläosan mallina keväällä Amsterdamista ostamaani haalaria. Alaosan hahmottelin vapaalla kädellä. Sitten vain annoin ompelukoneen hurista, pujottelin kuminauhat nauhakujiin, ja mekko oli muutamassa illassa valmis. Ja vaikka itse sanonkin, niin minusta siitä tuli aivan ihana!

Jenny käytti mekkoaan Italiassa, ja minusta tässä mekossa onkin tosi paljon sellaista kesä Italian rannikolla -fiilistä vai mitä mieltä olette? Kuvat on tosin otettu Sloveniassa, ihanassa Piranin rantakaupungissa, josta kuitenkin Italiaan on matkaa vain nelisenkymmentä kilometriä ja sen vaikutus kaupunkiin suuri, joten mekko tuntui olevan ihan oikeassa paikassa. Korkkareiden ja lierihatun kanssa minulla oli tässä asussa hyvin ladylike-olo. En malta odottaa ensi kesää, että voisin taas pitää mekkoa, sillä vaikka yritänkin tällä hetkellä laajentaa monien kesämekkojeni käyttöaikaa syksyn ja talven puolelle neuleiden ja sukkahousujen avulla, niin tämä mekko taitaa kuitenkin olla niin kesäinen, ettei se oikein syksy- ja talvikäyttöön taivu.

Hattu/Hat – Esprit

Aurinkolasit/Sunglasses – Marimekko

Korvikset/Earrings – Aarikka

Mekko/Dress – Itse tehty/DIY

Laukku/Bag – Vintage/Niin Mua

Kello/Watch – DKNY

Kengät/Shoes – Carmela

Anteeksi kuvatulvasta! Minusta näistä tuli niin ihania, etten osannut päättää, mitkä valitsisin tähän. Teemu osasi ottaa tällä kertaa ehkäpä kivoimmat kuvat, mitä minusta on koskaan otettu, vaikka kuvaushetkellä lämpötila lähenteli varmasti 40:tä astetta ja valotusolosuhteet olivat suorassa iltapäivän auringonpaisteessa vaaleahkojen taustojen kanssa vähintään haastavat. Voin kertoa, että Lightroomissa oli pakko vetää exposuret reilusti alas ja highlightsit lähes minimiin.

Mitä mieltä olet mekosta ja koko asusta?

Entä olisiko joku kiinnostunut ompelemaan samanlaisen mekon suunnilleen koossa S itselleen ensi kesäksi tai vaikkapa talven aurinkolomalle, jos sellainen on tiedossa? Kerro kommenteissa tai vaikka Instagramissa, jos sinua kiinnostaa! Mekko oli nimittäin tosi helppo tehdä, ja voisin laittaa kuvat niistä vähän-sinnepäin-kaavoista ja kirjoittaa ompeluohjeet, mikäli innokkaita löytyy.

I saw so many Instagram fashion influencers wearing orange or yellow dresses with white polka dots last spring that I just had to have one myself. I was also feeling like sewing something so I decided to combine the two desires and bought some orange polka dot fabric for a dress. I got the inspiration from this photo, drew some kind of patterns and started sewing. Even though I do say it myself, I think the dress turned out really lovely and I felt like a lady in this outfit! I wore it on our Slovenia holiday, in the beautiful coastal town of Piran.

w/ ♥, Hanna

RANSKALAISMEKOSSA

Yhtenä päivänä Ljubljanassa pukeuduin ranskalaismekkoon. Kutsun sitä siksi, koska se on tehty Ranskassa eli peräisin siltä maailmanajalta, kun Euroopassa vielä yleisesti valmistettiin vaatteita.  Sen kukkapuskakuosissa on mukana jotain ihan pientä ranskankielistä tekstiäkin. Kuinka söpöä!

Tykkäsin tästä asusta erittäin paljon, sillä siinä oli rento ja helppo olla, ja samaan aikaan se vielä näyttikin hyvältä. Joskus nimittäin jälkimmäisen kustannuksella joutuu hieman tinkimään ensimmäisestä – ainakin, jos on yhtä pöljä kuin allekirjoittanut. Luulen, että hyvältä näyttämiseen vaikutti kaksi eria asiaa; ensinnäkin minusta valkoisen vaatteen ja ruskeiden asusteiden yhdistelmä toimii aina, ja toisekseen yläosasta hyvin istuva, mutta alaosasta leveä asu yleensä imartelee kaltaistani päärynää eli reitevää ja lanteikasta, mutta kapeavyötäröistä ja -harteista henkilöä.

Hattu/Hat – Vintage/Jaggar Vintage

Aurinkolasit/Sunglasses – Marimekko

Korvikset/Earrings – Samaskoru

Mekko/Dress – Vintage/Wardrobe Queen

Laukku/Bag – Vintage/Hillhouse Vintage

Kengät/Shoes – Moheda Clogs

Mitä mieltä olet asusta? Onko se ihan tylsä ja mielikuvitukseton vai onko siinä juuri sopivasti sitä jotain?

Jos olette jo aivan kyllästyneitä kesäasuihin, niin lupaan, että enää yksi sellainen Sloveniasta – tähänastinen suosikkini – on vielä tulossa ennen syksytunnelmia. Tai no, jonkin sortin intiaanikesähän ilmeisesti tekee paluun huomenna, joten saa nähdä, kuinka kesäiseksi vielä pukeutumiseni suhteen heittäydyn.

One day in Ljubljana I wore a vintage dress that was made in France. It even has some French words written on it in a really small font between the flowers, how cute is that?

w/ ♥, Hanna

LAATUHAME

Olen melko varma, että näissä kuvissa näkyvä hame on laadukkain vaatekappale, jonka omistan. Se on äitini vanha ja edesmenneen mummuni tekemä. Puuvillakangas – jonka kuosi on varsin ihana – vaikuttaa erittäin kestävältä, mutta on kuitenkin helteisellä kesäsäälläkin ilmava ja mukavan liehuva. Sopisi hame tosin oikein hyvin syksyynkin, joten täytyykin muistaa pukeutua siihen joku päivä. Hame ei ole laadukas vain kankaansa puolesta, vaan se on myös erittäin hyvin ja tarkasti ommeltu. Mitään muuta en kyllä mummultani olisi odottanutkaan, sillä hän oli yksi pikkutarkimmista ikinä tuntemistani ihmisistä, varsinkin käsitöiden suhteen. Äitini käytti hametta nuoruudessaan, ja itsekin olen käyttänyt sitä jo yläasteikäisestä saakka, mutta siinä ei ole vieläkään mitään kulumisen jälkiä.

Suosittelen kaikkia tutkimaan äitiensä ja mummojensa – tai miksei isiensä ja ukkiensakin – varastoja vaatelöytöjen toivossa. Tämä hame on vain yksi monista löytämistäni aarteista, ja päälläni onkin monta kertaa viikossa jotain äitini tai mummuni vanhaa. Kyllä ennen vain tehtiin hyviä vaatteita.

Panta/Headband – Pull&Bear

Korvikset/Earrings – Aarikka

Kaulakoru/Necklace – Pieni kauppa Berliinissä/A small shop in Berlin

Toppi/Top – Second hand/Kirpparilta/Flea market

Laukku/Bag – Vintage/Niin Mua

Hame/Skirt – Äitini vanha, mummuni tekemä/Used to belong to my mother, made by my grandmother

Sandaalit/Sandals – Clarks

Kuvat on jälleen otettu Ljubljannassa, Sloveniassa, joillain sammalta kasvavilla kiviportailla linnapuiston laidalla.

Hyvää perjantai-iltaa ja ihanaa alkavaa viikonloppua ihan jokaiselle! Itse suuntaan sen alkajaisiksi pian Olavi Uusivirran keikalle, ja huomenna voisi olla pitkästä aikaa salipäivä hieman pitkäksi venähtäneen kesätauon jälkeen. Viikonlopun suunnitelmissa on lisäksi ainakin kirjoittaa postaus vintage-vinkeistä tämän syksyn trendikuoseihin liittyen, joten pysykäähän kuulolla, jos sellaiset kiinnostavat!

I’m pretty sure this skirt is the best quality peace of clothing I own. My late grandmother made it for my mother when she was young. The cotton fabric seems very durable and it’s very well sewn. I wouldn’t have even expected anything else, since mygrandmother was probably the most perfectionistic person I have ever known, especially when it comes to sewing or knitting.  My mom used to wear the skirt and I have been wearing it a lot since I was a teenager and it’s still not showing any signs of wear, so I guess my hypothetic future daughter could wear it too. The pictures were taken in Ljubljana, Slovenia.

w/ ♥, Hanna

MÄTSÄYSNEUROOSI

Tiedättehän ne tavallisimmat pukeutumisohjeet? “Älä yhdistä kultaa ja hopeaa.” “Valitse aina toisiinsa sopivat laukku ja kengät.” “Vaakaraita leventää.” “Musta ja tummansininen eivät sovi yhteen.” “Lyhyet eivät voi käyttää midimittaisia hameita.” “Älä sekoita kahta eri kuosia.” “Sandaalien kanssa ei voi pukea sukkia.” Kyllä muuten voi, ainakin korkosandaalien kanssa jotkut söpöt pitsisukat!

Ennen noudatin tällaisia ohjeita orjallisesti. Varsinkin mätsäyssääntöjen suhteen olin muutamia vuosia sitten lähes neuroottinen: kultaa ja hopeaa ei missään nimessä voinut käyttää samassa asussa, laukun ja kenkien piti olla aina samanlaista materiaalia ja täsmälleen samaa sävyä, tummansinistä ja mustaa en olisi voinut kuvitellakaan pukevani päälleni yhtä aikaa. Sittemmin olen vapauttanut tyylisilmäni kaikenlaisten typerien rajoitusten kahleista, ja kappas, kuinka paljon helpompaa elämä huolettomampana asumiksailijana onkaan! Sitä paitsi noiden sääntöjen rikkominenhan juuri tekee asusta usein mielenkiintoisen.

Silloin tällöin se vanha mätsäilijä sisälläni kuitenkin kaivaa itsensä ylös haudastaan ja alkaa kuiskailla korviini vaatimuksiaan.  Tällä kertaa se sai tahtonsa läpi, koska olihan minun nyt yhdistettävä nuo aurinkolasit – suosikkiparini! – tuohon 90-luvun shortsihaalariin (Vaikka juuri pääsin sanomasta, etten tykkää 90-luvun tyylistä, niin löytyy sieltä toki kivojakin juttuja!), koska ne sattuivat olemaan täsmälleen samaa kuosia. Ja koska mätsäyslinjalle lähdettiin, niin kaikkien asusteiden piti tietysti olla samaa väriä ja korvarenkaiden sopia sekä pannassa olevaan kullanväriseen renkaasen että laukun solkeen. Ai että, se sisäinen kuiskailija olikin tyytyväinen. Tai no, kellossa oli sekä kullan- että hopeanväristä metallia ja sandaalien soljet olivat hopeansävyiset, mikä tietysti sitä hieman harmitti.

Panta/Headband – Cubus

Autinkolasit/Sunglasses – Marimekko

Korvikset/Earrings – Second hand/Niin Mua

Haalari/Jumpsuit – Vintage/Ella Pop Shop

Laukku/Bag – Vintage/Niin Mua

Sandaalit/Sandals – Clarks

Oletko tarkka mätsäilijä vai enemmänkin huoleton miksailija?

You know all those style rules? They say you can’t mix black and navy, silver and gold or non-matching shoes and bag in one outfit. I used to follow those rules very carefully and almost created an obsession with matching everything together. These days I think the rules are meant to be broken and breaking them actually makes outfits interesting. However, sometimes I still feel like matching different parts of my outfits together. Like one day in Slovenia, when I just had to wear those Marimekko sunglasses (my favorite pair!) with that vintage jumpsuit. And of course all the accessories had to be black and all the details golden… The photos were taken in Ljubljana botanical garden. I still have a couple of summer vacation outfit photos left before I start posting my autumn looks!

w/ ♥, Hanna

P.S. Kuvat on otettu eräänä kuumana päivänä Ljubljanan kasvitieteellisessä puutarhassa. Ihan muutaman postauksen verran on vielä kesäloma-asuja tulossa ennen syksylookeja!

MATERIAALIONNELLISUUS ELI EROON PIKAMUODISTA JA KOHTI LAADUKKAAMPIA SECOND HAND -LÖYTÖJÄ

Jos ostan kaupasta aivan uuden vaatteen, pyrin siihen, että se olisi malliltaan tarpeeksi ajaton ja materiaaliltaan kestävä, sillä haluan ostaa vaatekappaleita, jotka säilyisivät käyttökelpoisina vuosia, mieluiten vuosikymmeniä. Silloin sitä ei ainakaan olisi valmistettu ihan turhaan. Tuntuu nimittäin pahalta, että vaatekaupat ovat täynnä huonoista materiaaleista huonosti valmistettua pikamuotia, jota varten on käytetty valtavasti luonnonvaroja ja saastutettu ympäristöä, mutta jota ei ole edes suunniteltu kestämään. 

Yleensä välttelen keinokuituja, kuten akryyliä ja polyesteriä, ja suosin luonnonmateriaaleja, kuten puuvillaa, villaa, silkkiä, nahkaa ja pellavaa tai “puoliluonnonmateriaaleja”, kuten viskoosia, sillä oman kokemukseni mukaan ne ovat keinokuituja kestävämpiä ja käytännöllisempiä. Polyesteristä valmistettu vaate nukkaantuu usein hetkessä, kun taas laadukas puuvilla säilyy sileänä sukupolvelta toiselle. Villasta valmistettu neule lämmittää talvipakkasilla oikeasti, toisin kuin akryyliversio, joka on käytännössä muovia. Toki luonnonmateriaaleissakin on suuria laatueroja, ja saman vaatemerkin sisälläkin voi olla paljon vaihtelua laadussa. Materiaalin lisäksi vaatteen kestävyyttä arvioidessa on syytä tarkistaa muitakin asioita, kuten saumat, vetoketjut, napit ja muut yksityiskohdat.

Kirppariostoksilla en ole välttämättä aivan yhtä laatutietoinen, sillä ajattelen, että on parempi, että jonkun poisheittämä vaate päätyy käyttöön kuin kaatopaikalle, vaikkei se olisikaan aivan huippulaadukas. Sen valmistukseen kun on kuitenkin käytetty paljon luonnonvaroja. En kuitenkaan yleensä ole valmis maksamaan kirpparivaatteista muutamaa euroa enempää. Onkin harmi, että ainakin Oulun kirppareilla monilla myyjillä tuntuu olevan välillä hinnoitteluntaju pahasti hukassa, ja käytetyistä, jo hieman nuhjuisistakin ketjuliikkeiden vaatteista saatetaan pyytää todella suuria summia.

Materiaalilappuja kannattaa silti syynätä läpi kirppareillakin, sillä silloin saattaa tehdä todellisia löytöjä, joista voi maksaakin hieman enemmän kuin kirppisvaatteesta yleensä. Esimerkiksi näiden kuvien Gantin mekkoa pidän tosi hyvänä kirppislöytönä. Se on valmistettu silkistä ja kunnoltaan virheetön, mihin nähden maksoin siitä mielestäni varsin vähän: 27 euroa. Ennen ostamista tarkistin, paljonko Gantin mekot maksavat uutena, ja huomasin hintojen liikkuvan lähes 200 euron luokassa. Maksamani hinta oli kohtuullinen senkin takia, että mekko on varsin monikäyttöinen: Se sopi hyvin Ljubljanaan launtai-illan viinilasilliselle, mutta voisin pukea sen myös joihinkin kesäjuhliin juhlavien asusteiden kanssa ja jopa arkeen muhkean neuleen ja matalien kenkien kaveriksi.

Ostin mekon käytettyjen vaatteiden nettikaupasta Rekki.fi:stä. Suosittelen lämpimästi Rekkiä ja vastaavia nettikirppareita varsinkin sellaisille ihmisille, joiden mielestä kirppareiden kiertely on liian vaivalloista ja aikaavievää tai jotka ärsyyntyvät siitä, että kirppiksillä on niin valitettavan usein myynnissä tosi huonolaatuisia tai jopa likaisia ja rikkinäisiä vaatteita. Esimerkiksi Rekin valikoimaa voi selata kategorioittain ja rajata hakuaan vaikkapa tietyn värin, koon tai tuotemerkin mukaan, joten second hand -shoppailu on tehty hyvin helpoksi. Vaatteet ovat varmuudella puhtaita ja ehjiä ja tulevat perille parin päivän kuluessa tilauksesta. Hinnat ovat tietenkin hieman korkeampia kuin tavallisilla kirpputoreilla, mutta silti mielestäni hyvin kohtuullisia.

Korvikset/Earrings – Second Hand/Niin Mua

Kaulakoru/Necklace – Mummuni vanha/Used to belong to my grandmother

Mekko/Dress – Second hand Gant/Rekki.fi

Laukku/Bag – Vintage/Niin Mua

Kello/Watch – DKNY

Kengät/Shoes – Second Hand/Niin Mua

Toivon, että tämä tai muutkaan blogitekstini eivät kuulosta saarnaavilta, sillä siihen en todellakaan pyri. En ole itse missään nimessä mikään ekologisuuden malliesimerkki, sillä kaikista parastahan olisi omistaa vaatteita mahdollisimman vähän, ja kuten jo ensimmäisessä postauksessani kerroin, minä omistan niitä melko paljon. Olen kuitenkin mielestäni onnistunut löytämään hyviä keinoja tehdä vaatehankintojen suhteen ekologisempia valintoja tyylistäni tinkimättä, ja minusta on mukavaa jakaa näitä vinkkejä myös muille.

Kiinnitätkö sinä huomiota vaatteiden valmistusmateriaaleihin ja kestävyyteen?

When second hand shopping, always check the material tags and you can find a real bargain! For example, this second hand Gant dress is pure silk and it’s in perfect condition but I only paid 27 euros for it. The original price must have been many times higher. The photos were taken on a Saturday night at the end of August in Ljubljana, Slovenia.

w/ ♥, Hanna

SUOSIKKITYYLIVUOSIKYMMENENI

Katsokaa tuota ihanaa otsikkoa: kuinka hieno neliosainen yhdyssana! Yhdyssanat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, mutta tänään ei kuitenkaan puhuta niistä, vaan siirrytään nerokkaalla aasinsillalla toiseen lähellä sydäntäni olevaa asiaan: 70-luvun tyyliin.

Juhlatyylissä kallistun yleensä 50-luvulta tuttujen leveähelmaisten mekkojen puoleen, mutta jokapäiväisessä pukeutumisessani saan ehdottomasti eniten inspiraatiota 70-luvun tyylistä. Rakastan tosi monia 70-luvun muotiin yhdistettyjä juttuja: murrettuja ruskean, oranssin, keltaisen ja vihreän sävyjä, vakosamettia, puukenkiä ja saappaita, boheemeja röyhelöhelmoja, suuria aurinkolaseja, pitkänmallisia nahkatakkeja, kukkakuoseja, leveitä lahkeita, baker boy -lippiksiä ja lierihattuja, a-linjaisia nappiminihameita, kauluspuseroita, mokka-asusteita ja isoja koruja. Näin muutamia mainitakseni.

Ysärityyli on jyllännyt muodissa viime aikoina, mutta se ei oikein ole oma juttuni. Onneksi kuitenkin 70-luvun tyylikin on kulkenut koko ajan siinä sivussa mukana ja tuntuu yhä vain vahvistuvan, varsinkin farkku- ja housumuodin kohdalla. Nimittäin reilun kymmenen vuotta jatkuneen pillifarkkujen kultakauden ovat nyt selkeästi katkaisemassa 70-luvulta tutut leveät lahkeet. Ne ovat toki yrittäneet tehdä paluuta jo muutaman vuoden ajan, mutta vihdoin tänä syksynä – ainakin Instagramin ja vaatekauppojen tarjonnan perusteella – ne ovat onnistuneet onnistuneet tekemään sen ryminällä. Olen tästä onnellinen, koska alankin jo olla aika kyllästynyt pillifarkkuihin ja viime aikoina olenkin pukeutunut niiden sijasta lähinnä vain hameisiin ja mekkoihin. Lisäksi edustan vartalotyyppiä, jossa kaikki elimistön ylimääräinen rasva kertyy reisiin ja takapuoleen (Mutta hei, sehän on sitä terveellistä läskiä!), ja koen näyttäväni leveälahkeisissa housuissa paljon paremmalta kuin reisiä korostavissa pilleissä. Siksi haluankin ehdottomasti hypätä tähän trendiin mukaan, ja yhdet leveälahkeiset vintage-housut hainkin tänään postista.

Kuvissa on asu reilun kuukauden takaiselta Slovenian-reissulta, kun vietimme iltapäivää Piranin rantakaupungin kapeita kujia kierrellen, ja olin pukeutunut jonkun itsetekemään 70-luvun mekkoon. Se on mielestäni midimittaisine rimpsuhelmoineen ja ruskeansävyisine kukkakuoseineen niin vahvasti omalle aikakaudelleen tyypillisen näköinen, että minun oli ehdottomasti yhdistettävä siihen asusteet, jotka myös miellän hyvin 70-luvun tyylisiksi: isot aurinkolasit, puukengät ja ruskeaa nahkaa.

Huivi/Scarf – Mummini vanha/Used to belong to my grandmother

Aurinkolasit/Sunglasses – Pilgrim

Korvikset/Earrings – Second hand/Niin Mua

Mekko/Dress – Vintage/Niin Mua

Laukku/Bag – Vintage/Hillhouse Vintage

Vyö/Belt – Isäni vanha/Used to belong to my father

Kello/Watch – DKNY

Kengät/Shoes – Moheda Clogs

Onko sinulla jotain suosikkiaikakautta tai -tyylisuuntaa, josta ammennat inspiraatiota omaan pukeutumiseesi? Olisi tosi hauska kuulla!

When it comes to occasion wear, I usually go for 50s wide hems. However, in everyday life, my absolute favorite style decade is the 70s. I love so many things about 70s style: the rusty color pallette, corduroy, bell bottoms, flower patterns, clogs ands boots, baker boy hats, bohemian ruffles, leather jackets, buttoned a-line mini skirts, blouses with big collars, suede accessories, big earrings…you name it! Right now I’m particularly happy about the fact that wide-leg jeans from the 70s are certainly making a comeback. With my big butt and thick thighs (Seriously, all the fat in my body is concentrated in those areas.) I look so much better in flares than in skinny jeans! A month ago in Slovenia I wore a 70s dress with big sunglasses, clogs and brown leather accessories to complete the 70s look. I would like to know whether you have a certain decade the style of which you really love and are inspired by. Tell me in the comments!

w/ ♥, Hanna

P.S. Syvät pahoitteluni siitä, että en ollut vastannut ajoissa blogin ekoihin postauksiin tulleisiin kommentteihin. Olen tosi iloinen jokaisesta kommentista, jonka olen saanut, kiitos paljon teille kommentoineille! En vain hölmönä aluksi tajunnut, että kommentit eivät tule automaattisesti näkyviin, vaan minun pitää hyväksyä ne. Nyt niihin kaikkiin on kuitenkin vastattu, ja tätä nykyä osaan joka päivä käydä tarkistamassa uudet kommentit, joten vastausaika ei missään nimessä enää veny yhtä pitkäksi. Ihanaa, jos viitsitte jatkossakin kommentoida! ♥